Sammuneet

Keräsin parin kuukauden ajan katukuvasta kännykkääni yritysten valotauluja, joissa kirjain tai useita oli sammunut.


Saatuani niitä kasaan 100 päätin, että elämä tuntuu riittävän merkityksettömältä.


Tässä ne ovat, enimmäkseen ympäriinsä Helsingistä mutta myös esim. Hämeenlinnasta ja Iisalmesta bongattuina:


Apteekki
Angleterre
ABC-Hius-opintokeskus
Accent
Aikatalo
Ålandsbanken
Aleksi
Amospartners
Antikvariaatti
Aseman kello

Aussie Bar
Bar Teerenpeli Restaurant
Bijou Brigitte
Cafe Java
Clear Channel
Cumulus
Danone
Etola
Elhuset
Fennia

Filmtown
Frakkipalvelu Nam
Gina tricot
Genworth Financial
Goodmood
Helsingin Pantti
Hok-elanto
Huvudstadsbladet
Haaga-Helia
Hadanka

Handelsbanken
Helsinki Helsingfors
Helsinki Helsingfors
Helsingfors Energi
Helsingin Sanomat
Helsingin Lääkärikeskus
Iguana
Indiska
Instrumentarium
Itäkeskus

JazzClub
Kauppalehti
Karaoke Pub
Kirjatori
Kiinteistömaailma
Kiinteistömaailma
Kirjakauppa
Kluuvi
Kluuvikatu 3
Kolme Kaisaa

Kultajousi
Lainalaatikko
Lääkärikeskus
Lähivakuutus
Levykauppa X
Liikekeskus
Lundia
Morris
Marimekko
MaxMara

Mercedes-Benz
Nordea
Nordea
Namaskaar
Neste Oil
Nooa
opkk.fi
Pizza
Patria
Paajanen

Pepsi
Pizza Hut
Pickwick Pub
Pintaväri
Procopé & Hornborg
RAX
RAX
Rakennustieto
Rautatieasema
Ristorante Supremo

Rosso
Rosso
S-Market
S-Market
Samaria
Sanomatalo
Silmäasema
Silta
Siwa
Sokos Hotel Helsinki

SportPubChelsea
Suomalainen Kirjakauppa
Tarjoustalo
Töölön Sähköhuolto
Volvo
Valtiokonttori
Viestintätalo
Wayne's Coffee
William K
Yliopiston Apteekki

Kommentit

  1. Anonyymi6. tammikuuta 2012 klo 16.35

    Oikeastaan tosi liikuttava

    ja mikä vaivannäkö.

    Aura

    VastaaPoista
  2. Anonyymi6. tammikuuta 2012 klo 17.52

    ja kiva että säki oot ottanut tollasen samanlaisen pinkin värivivahteen käyttöön. Aloin pitää itteeni jo vähän nolona.

    runosta: tää on niin mahtava. Tässä on elokuvamaisia ja kolmiulotteisia fiiliksiä, jotka tekee mut tosiaan melko surulliseksi. Siksi sun täytyy ottaa tämä pois vaikka onkin ihan hauska: Saatuani niitä kasaan 100 päätin, että elämä tuntuu riittävän merkityksettömältä.


    Kun se elämä ainakin mun mielestä näyttäytyy juuri näin hirveän merkitykselliseltä.

    Aura

    VastaaPoista
  3. Anonyymi6. tammikuuta 2012 klo 22.25

    Julkaistaan Tulen & Savun ensi numerossa!

    Terveisin Pikku-Lintu

    VastaaPoista
  4. Erkka Mykkänen7. tammikuuta 2012 klo 11.34

    Aura: kyllähän mulla on ollut pinkki käytössä jo vuoden?

    ja joo, tuossa ironisessa defenssissä haluaisin kyllä kaikuvan taustalla sen, että kaiken merkityksettömyyden keskellä tällainen on oikeastaan aika merkityksellistä.

    KIITOS.

    anon: taisi tuli&savun konseptualismi-numero jo ilmestyä...

    VastaaPoista
  5. Harry Salmenniemi7. tammikuuta 2012 klo 22.29

    Hyvä Erkka että teit tämän! Olin itse ajatellut kanssa tällaista, ehdin kerätä vain muutaman kyltin ennen kuin aloin tehdä jotakin muuta. (Puhuimmeko me joskus tällaisesta? Emme kai, sama idea on vain ollut molemmilla.)

    Pidän paljon Kiinteistömaailman yksinäisestä valo-i:stä, siinäpä eräs yksinäinen minä.

    VastaaPoista
  6. Erkka Mykkänen8. tammikuuta 2012 klo 19.14

    hah, hauskaa, harry, että olit kelaillut samanlaista! en tosiaan muista, että olisimme koskaan vaihtaneet tällaisesta ajatuksia, vaikka tietty se on mahdollista. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Merkintöjä Kerman joogaretriitiltä – mitä valaistumisen jälkeen?

Kuva
Valamon luostarin pelto- ja metsämaisemaa. Tämä on viimeinen osa Kerman joogaretriittiä käsittelevää blogisarjaa. Lue ensimmäinen osa täältä , toinen täältä ja kolmas täältä . "Have you ever been to a yoga retreat or meditation weekend that was so inspiring and empowering that you felt sure your life was going to change radically, only to find within days or weeks of returning home that all that extra juice had seeped away, returning you to much the same default state you had before the retreat?" – Christopher Wallis blogikirjoituksessaan energiavuodoista *** Valamon luostari Veera ja Aleksi ajoivat minut retriitiltä suoraan Valamon luostariin, joka on vain puolen tunnin ajomatkan päässä. Kahdeksan neliön huoneeni on Valkoisessa vierasmajassa luostarialueen pellon ja metsätien laidalla. Symppis pikku luukku. On retriittiä seuraava päivä, maanantaiaamu.  En oikein tiedä, mitä kirjoittaisin. En meditoinut aamulla. Eikä tee mieli kirjoittaa.  Pitäisikö haluttomuus jatkaa r...
Lue lisää

Merkintöjä Kerman joogaretriitiltä – ensimmäinen ja toinen päivä

Kuva
Kärpäsiä teltan sisä- ja ulkokankaan välissä . Tein tämän blogisarjan merkinnät muistikirjaani Heinäveden Kerman joogaretriitillä 7.–11.7.2021. Aluksi kirjoitin muistiinpanoja osana retriitin työskentelyä, mutta pian merkinnät alkoivat elää omaa elämäänsä. Lopulta syntyi halu muokata tekstejä ja julkaista ne. Pidin muistiinpanojen järjestyksen suunnilleen ennallaan, mutta täydensin niitä mieleni mukaan. Joihinkin väleihin myös lisäilin juttuja. Blogisarja käsittelee/sivuaa ainakin seuraavia teemoja: meditaatio, jooga, omat ajatukset ja mitä niistä pitäisi ajatella, trauma, aivot, yielding, effortless effort,  todellisuuden perimmäinen luonne,  valaistuminen.  Retriitin järjestivät ystäväni Veera Koivaara ja Aleksi Rossi. Veera veti ohjelman, Aleksi teki ruuat. Sijaintina oli Kerman entinen juna-asemarakennus, jonka Veera ja Aleksi ostivat kodikseen puoli vuotta sitten. Punaista päärakennusta ympäröivät upeat kasvi-, vihannes ja kukkaistutukset. Koko retriitin ajan oli hel...
Lue lisää

KIRJOITTAMISESTA | Erkka ja Lyyti, osa 1

Kuva
"peruskokemus on, ettei tunteideni kohteet tunne samoin tai samassa mitassa. jotain sellaista on tulipaloissa, niihin ei oikein voi vastata, voi katsella vain ja kauhistella tai ihastella..." Moi!     Tästä alkaa uusi blogisarja, jossa keskustelen Lydia Lehtolan eli Lyytin kanssa kirjoittamisesta. Tarkemmin: keskustelemme Lyytin esikoisalbumin Meitä ei ole kutsuttu sanoituksista, niiden kirjoittamisesta ja elämästä yleensä.     Miksi? Taustoitan vähän, mutta hyppää halutessasi suoraan asiaan tuohon vähän alemmas!     Lydia on ystäväni, ja kun hän viime keväänä julkaisi Lyyti-artistinimellään esikoisalbuminsa, rakastuin siihen. Kuuntelin levyä paljon ja liikutuin kappaleiden sanoituksista, joista löysin tiheitä, taitavasti lomitettuja kerroksia ja joiden merkityksistä ja kirjoitusprosesseista halusin heti jutella Lydian kanssa perinpohjaisesti.     Jotkut ehkä jo tietävät, että RAKASTAN kirjoittamisesta puhumista. Olen tehnyt...
Lue lisää